Osallistava strategia- ja kehittämisprosessi
Sveps halusi kirkastaa omaa suuntaansa osana Prakticumin strategiaa ja tunnistaa toimintaympäristön muutosten vaikutuksia nuorten palveluihin.
Tavoitteena oli rakentaa henkilöstön yhteinen näkemys tulevaisuudesta, määritellä keskeiset kehittämisen painopisteet ja muuttaa strategiset tavoitteet konkreettisiksi toimenpiteiksi. Samalla haluttiin luoda toimintatapa, jonka avulla kehittämistyö jatkuisi suunnitelmallisesti myös työpajojen jälkeen.
InnoLearny suunnitteli ja fasilitoi kolmen työpajan strategiaprosessin, jossa edettiin yhteisen suunnan rakentamisesta konkreettisiin toimenpiteisiin ja niiden seurantaan.
Ensimmäisessä työpajassa henkilöstö tarkasteli Prakticumin strategian merkitystä Svepsille, analysoi toimintaympäristön muutoksia trendikorttien avulla sekä työsti yhteistä visiota ja kehittämisen painopisteitä.
Työpajojen välillä henkilöstö haastatteli nuoria heidän arjestaan, tulevaisuudenodotuksistaan ja tuen tarpeistaan. Seuraavassa työpajassa haastattelujen havaintoja käsiteltiin Flash Demo -menetelmällä, jonka avulla nostettiin esiin keskeisiä oivalluksia ja ideoita kehittämistyön tueksi. Näin nuorten omat kokemukset ja näkökulmat saatiin osaksi strategisten tavoitteiden konkretisointia.
Kolmannessa työpajassa keskityttiin toteutukseen ja seurantaan. Kehittämistoimenpiteet vietiin visuaaliselle Kanban-taululle, jonka avulla henkilöstö voi seurata työn etenemistä, jakaa vastuuta ja priorisoida seuraavia askelia.
Prosessia jatkettiin myöhemmin kehittämispäivällä, jossa arvioitiin toimintatapojen toimivuutta, tarkasteltiin toteutuneita toimenpiteitä ja syvennettiin valittuja kehittämisteemoja yhteiskehittämisen avulla.
Ensimmäisessä työpajassa henkilöstö tarkasteli Prakticumin strategian merkitystä Svepsille, analysoi toimintaympäristön muutoksia trendikorttien avulla sekä työsti yhteistä visiota ja kehittämisen painopisteitä.
Työpajojen välillä henkilöstö haastatteli nuoria heidän arjestaan, tulevaisuudenodotuksistaan ja tuen tarpeistaan. Seuraavassa työpajassa haastattelujen havaintoja käsiteltiin Flash Demo -menetelmällä, jonka avulla nostettiin esiin keskeisiä oivalluksia ja ideoita kehittämistyön tueksi. Näin nuorten omat kokemukset ja näkökulmat saatiin osaksi strategisten tavoitteiden konkretisointia.
Kolmannessa työpajassa keskityttiin toteutukseen ja seurantaan. Kehittämistoimenpiteet vietiin visuaaliselle Kanban-taululle, jonka avulla henkilöstö voi seurata työn etenemistä, jakaa vastuuta ja priorisoida seuraavia askelia.
Prosessia jatkettiin myöhemmin kehittämispäivällä, jossa arvioitiin toimintatapojen toimivuutta, tarkasteltiin toteutuneita toimenpiteitä ja syvennettiin valittuja kehittämisteemoja yhteiskehittämisen avulla.
